Pihlajavesi (Saimaa)
| Pihlajavesi (järvenosa: Saimaa) |
|
|---|---|
 Näkymä Olavinlinnasta Pihlajavedelle. |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Savo |
| Paikkakunta | Savonlinna, Sulkava ja Puumala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vuoksen vesistö (04) |
| Valuma-alue | Pihlajaveden–Kokonselän alue (04.12) |
| Järvinumero | 04.121.1.001 |
| Mittaustietoja (järvenosa) | |
| Pinnankorkeus | 75,7 m [1] |
| Rantaviiva | 3 628,65 km [2] |
| Pinta-ala | 712,585 km² [2] |
| Tilavuus | 8,07644 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 72 m [2] |
 Pihlajavesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on 712 km², ja pinnankorkeus 75,7 metriä merenpinnan yläpuolella.[2] Pihlajavesi on osa Saimaata, ja se saa vetensä pohjoisesta Haukivedestä mm. Kyrönsalmen kautta sekä Puruvedestä Punkasalmen ja Tuunaansalmen kautta. Pihlajaveden vedet virtaavat lounaassa Puumalansalmen sekä Käyhkään kanavan kautta Etelä-Saimaaseen.
Pihlajavesi on tuhansien saarien, niemien ja lahtien pirstoma, jopa labyrinttimainen vesialue. Saaria on järvialtaan alueella 4 159 kappaletta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 600 km². Saarista suurimmat ovat läntiset, hyvin rikkonaiset Partalansaari ja Viljakansaari sekä idempänä sijaitsevat Ahvionsaari, Kesamonsaari, Kokonsaari, Kongonsaari, Laukansaari, Pellossalo, Pesinki, Saukonsaari ja Tuohisaari. Suuria järvenselkiä on lukuisia: niistä mainittakoon pohjoiset Pihlajavedenselkä, Kotaselkä ja Moinselkä sekä itäiset Utrasselkä, Väistönselkä, Porkalanselkä ja Särkilahdenselkä. Läntisiä vesialueita ovat Haapaselkä, Enonvesi, Kukkeistenselkä, Ummistonvesi, Pyysaarenselkä, Muikunselkä, Katosselkä, Tolvanselkä, Lepistönselkä ja Siikavesi. Pihlajaveden rannalla sijaitsevia asutuskeskuksia ovat Savonlinnan kaupunki sekä Sulkavan, Puumalan ja Punkaharjun kirkonkylät. Pihlajavesi on suomalaiseksi järveksi varsin syvä: keskisyvyys on 11,3 metriä ja suurin mitattu syvyys 72 metriä.[2] Sokkeloisella järvialueella on rantaviivaa yli 3 600 kilometriä, ja se on tärkeimpiä elinympäristöjä uhanalaiselle saimaannorpalle. Lappeenrannasta ja eteläiseltä Saimaalta Kuopioon ja Joensuuhun suuntautuvat syväväylät kulkevat Pihlajaveden kautta.
Pihlajaveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen. Sen vesi on sekoitus Puruveden kirkasta vähäravinteista vettä ja Haukiveden tummempaa ja ravinteikkaampaa vettä.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pihlajavesi, Savonlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.5.2017.
- ↑ Pihlajavesi (04.121.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.3.2021.
- ↑ Etelä-Savon ELY: Pihlajavesi – ymparisto.fi 10.5.2011. Etelä-Savon ELY. Viitattu 24.4.2013.
- ↑ Suomen ympäristökeskus: Pintavesien laatu 2000–2003 -esite 18.1.2005. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.4.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pihlajavesi Wikimedia Commonsissa
- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona, GTK, 2004
- www.luontoon.fi/pihlajavesi